Tuntuu uskomattomalta, että meillä ei asusta enää vauvaa vaan 1-vuotias taapero. Aika on mennyt hurjan nopeasti, sillä vastahan me oltiin Porissa synnyttämässä. Vuoteen on mahtunut monenlaista iloa ja surua, mutta silti on ehdottomasti ollut elämäni paras vuosi. Olen ihan järjettömän onnellinen tuosta pienestä - joka ei niin kovin pieni enää olekaan - ihmisestä. Tuntuu, että joka päivä rakastaa aina vain enemmän ja enemmän tuota lasta.
Olin keväällä hieman huolissani Eemilin motorisesta kehityksestä, sillä tuntui, että hän kehittyy kovin hitaasti. Pikku hiljaa taitoja alkoi tulla ja nyt pienessä ajassa Eemil on kehittynyt hurjasti. Reilu kuukausi täällä on kontattu hurjaa vauhtia ja portaissa kiipeily on ihan lempipuuhaa tällä hetkellä. Uusimpana taitona Eemil oppi viime viikolla nousemaan tukea vasten seisomaan ja tätäkin tehdään nyt jatkuvasti. Myös liikkuminen tuen varassa sujuu melko hyvin ja esimerkiksi sohvapöytää on kiva kiertää ympäri.
 |
| Näin meillä seisotaan tiskikonetta vasten. |
1-vuotisneuvola on vuorossa maanantaina, jolloin saadaan tietää mitä meidän taapero painaa ja kuinka paljon pituutta on kasvettu vuodessa. Luvassa on myös muutama rokote, jotka toivottavasti eivät aiheuta kauheasti oireita.
Tänään illalla on tiedossa pieni kulttuurimatka Turkuun. Mennään äitini kanssa Logomoon katsomaan Juha Tapiota. En ole ennen ollut Logomossa, joten hienoa nähdä, millainen paikka se on ja Juha Tapio kuuluu ehdottomasti lempiartisteihini, joten innolla odotan iltaa. Taidankin tästä laittaa Spoifysta vähän Juhaa soimaan..
Hyvää alkavaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti