Marraskuun alussa mulla alkoi mielenterveys- ja päihdetyön harjoittelu Toivontalolla. Olen ollut siellä nyt siis kolme viikkoa ja enää kaksi jäljellä. Aika kuluu harjoitteluissa aina ihan kauhean nopeasti ja nyt jo surettaa, että kohta joudun tuoltakin lähtemään. Mulla on Toivontalolla tosi ihana työyhteisö, oma ohjaaja on ihan huippu ja asiakkaat on tosi mukavia. Paikka on siis ollut oikea nappivalinta harjoitteluun. Viihtyisin tuolla pidempäänkin, mutta valitettavasti ensi viikon jälkeen on aika siirtyä kohti uusia juttuja.
Eemil on ollut vielä kotona ja äitini on ollut meillä hoitajana joka toinen viikko. On ollut ihanaa, kun äiti on asunut meillä aina viikon ja hoitanut kotia samalla, kun on hoitanut Eemiliä: ruoka on ollut joka päivä töiden jälkeen odottamassa, pyykit on pesty ja muutenkin koti on ollut siisti. Ihan luksusta!
Tokalla viikolla Eemiliä kävi hoitamassa Linda ja Rebecka, sekä loppuviikosta Eemil pääsi viettämään laatuaikaa Mumman ja Vaarin luokse. Oon niin kiitollinen, että meillä on sellaisia ihmisiä elämässä, jotka pystyvät auttamaan meitä, just esimerkiksi Eemilin hoidossa.
Nyt sitten täksi viikoksi ei tarvinnut miettiä hoitajaa, sillä Jarno sai järjestettyä itselleen lomaviikon, jotta pystyy olemaan kotona Eemilin kanssa. Saavat viettää oikein isä-poika -laatuaikaa täällä, kun minä olen päivät töissä.
Vaikka tykkään hirveesti olla siellä harjoittelussa, niin samalla kaipaan vähän myös sitä aikaa, kun sain olla päivät kotona Eemilin kanssa. Aamuisin saatiin touhuta kotona ja nukkua päikkärit yhdessä ja sitten iltapäivällä käydä ulkoilemassa. No, nyt kun arki on osittain alkanut, niin osaa antaa painoarvoa viikonlopuille, kun saa viettää päivät aamusta iltaan rakkaiden seurassa. <3
Viime viikonloppu tosin oli siinä mielessä poikkeus, että vaikka sen vietinkin rakkaiden ihmisten seurassa, se seura ei silti ollut Jarno ja Eemil vaan ihanat, rakkaat ystävät. Meillä oli 22v-synttäri-/tupari-/pikkujouluviikonloppu Vaasassa Mirellan luona. Lähdettiin Emman kanssa perjantaina puolen päivän aikaan ajamaan kohti Vaasaa ja perjantai-ilta vietettiin rauhallisesti Mirellan luona, nauttien hyvästä ruoasta ja seurasta. Lauantaina oli tiedossa enemmän juhlimista ja vähän Vaasan yöelämään tutustumista. Päivä ja ilta kuluivat vauhdikkaasti ja nukkumaan taidettiin mennä ennemminkin aamulla kuin yöllä. Sunnuntaina herääminen oli hidasta ja uni olisi maistunut vielä pitkälle iltapäivään, mutta oli pakko lähteä ajamaan kotia kohti, jotta tänään aamulla pääsi taas töihin. Kokonaisuudessaan mieletön viikonloppu, sen muistelemisella jaksaa taas pitkään!
P.s. Julkaisukelpoisia kuvia ei tainnut kovinkaan montaa tulla, mutta lisään tähän loppuun silti muutaman.
 |
| Kuva kertokoon sanojen sijaan sen, millainen porukka meitä oli koolla. |
 |
| <3 |
